Kehityspoliittisen toimikunnan selvitys: Demokratia vaatii vahvistamista kaikkialla maailmassa

Epävarmassa tilanteessa demokratia voi heikentyä missä päin maailmaa tahansa. Siksi Suomen kannattaa olla demokratian puolustamisessa entistä aktiivisempi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Tätä mieltä on Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) asiantuntijaryhmä, joka analysoi 30. tammikuuta julkaisussa selvityksessään demokratian ja kansalaisyhteiskunnan globaalia tilaa sekä Suomen tukea demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiselle. Raportissa esitetään myös suosituksia toimenpiteistä, joilla Suomi voi kehityspolitiikan ja muiden ulkosuhteiden toteutuksessa lujittaa demokratiaa globaalisti.

Linjaus- ja julkilausumatasolla Suomi on sitoutunut vahvasti demokratian edistämiseen globaalisti. Suomen kehityspolitiikassa demokratia ei ole ollut kuitenkaan erityisen priorisoitu painopiste, mutta viimeaikainen demokratian nopea taantuminen on herättänyt pohdintaa demokratiatyön vahvistamisesta ja demokratian tilaan reagoimisesta. Monien muiden maiden tavoin Suomi joutuu nyt arvioimaan globaalin toimintaympäristön muutoksia ja sitä myöten oman tukensa muotoja.

Suomen tulee panostaa painokkaammin demokratiatukeen ja ulkosuhteiden johdonmukaisuuteen

Selvitys korostaa, että demokratiatuki tulee nähdä aina kokonaisuutena, jossa demokraattisten instituutioiden, kansalaisyhteiskunnan ja oikeusvaltion tila vaikuttavat toisiinsa. Demokratian vahvistaminen vaatii erilaisia lähestymistapoja ja keinoja eri tilanteisiin. Kehityspolitiikan nykyiset välineet on kehitetty vahvistuvan demokratian olosuhteisiin tai tukemaan siirtymistä autoritäärisistä olosuhteista demokratiaan. Samat välineet toimivat kuitenkin huomattavasti huonommin heikkenevän demokratian olosuhteissa. Siksi eri tilanteet vaativat entistä hienovaraisempia lähestymistapoja.

KPT:n selvityksen keskeinen suositus on, että Suomen tulee panostaa kehityspolitiikassaan nykyistä painokkaammin demokratiatukeen. Se kannattaa, sillä parhaimmillaan tuella edistetään positiivisia kierteitä, joissa demokratian vahvistuvat elementit tukevat toisiaan.  

Demokratian edistäminen vaatii demokratia- ja ihmisoikeustyön yhteyden, johdonmukaisuuden ja strategisuuden vahvistamista sekä asiantuntemuksen kehittämistä ulkoasianhallinnossa. Lisäksi ulkoministeriön tulee nostaa entistä näkyvämmin demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tilan edistäminen kaikkiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin, kansainvälisten taloussuhteiden ja kehityspolitiikan linjauksiin sekä kansainväliseen vaikuttamiseen. Kansalaisyhteiskunnan tilan laajenemiseen on pyrittävä myös erillisenä tavoitteena. Hallitusohjelman (2023) kirjausta maaohjelmamaiden vähentämistä tulee harkita tarkoin myös demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen näkökulmasta. Demokratiatyössä Suomi edistää samanaikaisesti myös sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Lisätietoja

  • Marikki Karhu, KPT:n pääsihteeri, puh. 050 525 8649, marikki.karhu@gov.fi