MAA-ANALYYSI: PUOLA
Puola on Suomen kymmenen tärkeimmän kauppakumppanin joukossa. Väestöltään EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan talouskasvuksi vuodelle 2024 ennustetaan 2,5 – 3 %. Markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat digitalisaatio, teollinen valmistus, logistiikka ja meriteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijainnin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman. Haasteina ovat edelleen korkea inflaatio ja työvoiman heikentynyt saatavuus sekä niistä johtuva palkkakustannusten nousu. Joulukuussa 2023 on aloittanut uusi, aiempaa EU-myönteisempi ja liberaalimpi hallitus.
MAAN KYSYNTÄTILANNE JA POTENTIAALISIMMAT MARKKINAMAHDOLLISUUDET SUOMALAISYRITYKSILLE
Puolan talouskasvu on ollut pitkään voimakasta lukuun ottamatta yhtä vuotta pandemian aikana. Vuonna 2022 kasvu oli vielä 5 %, mutta vuoden 2023 kasvun arvioidaan olevan vain 0,7 %. Tulevina vuosina kuitenkin odotetaan jälleen voimakkaampaa kasvua. Puolan nettosaanto EU-budjetista vuosien 2021 - 2027 aikana on yli 75 miljardia €. Sen lisäksi Puola on saamassa EU:n elpymisvälineestä (Recovery and Resilience Fund) lähes 24 miljardia € lahjarahaa ja 11,5 miljardia € lainaa. Ensimmäinen 5 miljardin euron erä RePowerEU-ohjelmasta maksettiin Puolalle joulukuun lopussa.
Puolan kansallisen elpymissuunnitelman mukaan rahoitusta kohdennetaan erityisesti vihreään siirtymään ja terveydenhuoltoon. Puola pyrkii vähentämään riippuvuuttaan fossiilisista energianlähteistä ja aikoo lähivuosina investoida erityisesti merituuli- ja ydinvoimaan, mutta panostaa myös energiatehokkuuteen, uusiutuviin energianlähteisiin, vetytalouteen sekä vähäpäästöisiin ja älykkäisiin liikenneratkaisuihin.
Markkinamahdollisuuksia tarjoavat myös yleinen digitalisaatio, kuten 5G-verkon rakentaminen ja digitaaliset oppimisratkaisut. Puola on yksi Euroopan valmistavan teollisuuden keskittymistä, mikä luo potentiaalia älykkäille teollisille ratkaisuille. Puolan uusi hallitus arvioi edellisen hallituksen hankkeet ja tekee arvion pohjalta päätöksen niiden jatkamisesta. Merkittävimmät näistä ovat ydinvoiman rakentaminen ja uuden keskuslentokenttähankkeen jatkaminen.
Puolassa on lähes täystyöllisyys. Erityisesti alkaa olla pula IT-osaajista, jotka voivat työskennellä etänä ympäri maailmaa. Palkkakilpailu on tämän vuoksi kovaa.
Suomen tavaroiden vienti Puolaan vuonna 2022 oli 2,5 miljardia € (+24 %) ja tuonti 3,05 miljardia € (+21,9 %). Palvelutuonti Puolasta Suomeen oli 1,35 miljardia € ja vienti alle 0,5 miljardia €. Puola kuuluu Suomen kymmenen suurimman kauppakumppanin joukkoon. Palvelukaupan alijäämä johtuu siitä, että Puolassa sijaitsee suuri määrä suomalaisyritysten palvelukeskuksia ja tuotekehitystoimintaa. Puolassa toimii noin 250 suomalaisyritystä, ja yritysten kansainvälistymistä tukevat sekä Suomen suurlähetystö että Business Finlandin aluetoimisto Varsovassa. Puolassa toimii myös suomalainen kauppakilta (Finnish Trade Guild) osana pohjoismaista kauppakamaria (Scandinavian-Polish Chamber of Commerce).
Teksti: Päivi Laine, Suomen suurlähettiläs, Suomen suurlähetystö, Varsova