Yksityisen sektorin investointeja lisätään Maatalouden kansainvälisen kehitysrahaston IFADin tulevalla toimintakaudella

IFAD vähentää maaseudun köyhyyttä ja parantaa ruokaturvaa maailman köyhimmissä maissa. Tarve rahaston työlle on lisääntynyt Venäjän hyökkäyssodan myötä. Suomi ja muut IFADin jäsenmaat ilmoittivat lisätuestaan rahastolle viime viikolla Pariisissa.

Maatalouden kansainvälisen kehitysrahasto IFADin seuraavan toimintakauden 2025–2027 painopisteistä ja rahoituksesta päätettiin Pariisissa jäsenmaiden kokouksessa 14.–15. joulukuuta 2023. Toimintakaudella 2025–2027 IFAD tulee keskittymään erityisesti hauraisiin valtioihin, investointeihin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen parantamiseksi sekä yksityisen sektorin yhteistyöhön.

Suomen tavoitteiden mukaisesti vuonna 2025 käynnistyvällä toimintakaudella osa lisärahoituksesta käytetään ensimmäistä kertaa yksityisen sektorin ohjelman toteuttamiseen. Maatalous kärsii maailmanlaajuisesti investointivajeesta, mihin ohjelmalla on tarkoitus vastata. Suomen esityksestä toimintakaudella myös hyödynnetään innovaatioita entistä tehokkaammin.

IFAD on yksi maailman suurimmista maatalouden ja maaseutukehityksen rahoittajista köyhimmissä maissa. Järjestö edistää ruokaturvan toteutumista ja ravitsemusterveyttä sekä pyrkii vähentämään maaseudun köyhyyttä kehittyvissä maissa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on heikentänyt ennestään vakavaa ruokaturvatilannetta maailmanlaajuisesti, mikä on lisännyt tarvetta IFADin toiminnalle.

Toimintakaudella 2019–2021 IFADin tuella 77 miljoonaa ihmistä paransi toimeentuloaan ja 38 miljoonaa ihmistä paransi kykyään sopeutua ja sietää muuttuvia sääoloja. Yli 62 miljoonaa pienviljelijää paransi toimintansa tuottavuutta ja yli 64 miljoonaa pystyi paremmin viemään tuotteitaan markkinoilla. IFAD kiinnittää työssään erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon, nuoriin sekä vammaisiin henkilöihin.

”On tärkeää, että IFAD auttaa pienviljelijöitä kytkeytymään kansallisiin ja kansainvälisiin arvoketjuihin ja siten edistää maanviljelyn kehittymistä kohti kaupallista liiketoimintaa”, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio toteaa. ”Erityispanostus on naisviljelijöissä.”

Suomi on IFADin pitkäaikainen tukija ja kumppani. Tulevalla toimintakaudella 2025–2027 Suomi osallistuu sen yleisrahoitukseen 13 miljoonan euron avustuksella ja 30 miljoonan euron lainalla. Suomi osoitti yleisrahoituksen lisäksi kolme miljoonaa euroa yksityisen sektorin ohjelman rahoitukseen.

Aiemmin tässä kuussa Suomi julkisti sijoituksen IFADin ARCAFIM-rahoitusvälineeseen, joka parantaa maatalouden tuottavuutta Itä-Afrikassa ja saa liikkeelle yksityistä rahoitusta.

Suomen vaikuttamistavoitteiden mukaisesti IFAD pyrkii rahoittamaan toimintaansa enenevissä määrin muulla kuin julkisella kehitysrahoituksella. Rahasto laski vuonna 2022 liikkeelle ensimmäisenä YK-järjestönä kestävän joukkovelkakirjan. Järjestö on kerännyt joukkovelkakirjoilla rahoitusta yli 200 miljoonaa euroa muun muassa eläkerahastoilta.